Edellyttääkö Jokeri 0 -pikaraitiotie Sörnäistentunnelia?

Huomenna Helsingin kaupunginhallitus tekee oman päätöksensä siitä, että lähdetäänkö Sörnäistentunnelia rakentamaan. Sörnäistentunneli olisi noin puolitoista kilometriä pitkä tunneli Sörnäisten rantatieltä Hermannin rantatielle. Päätöksenteon vaa’ankeliasema on SDP:llä, joka on viime aikoina perustellut tunnelin rakentamista sillä, että se olisi Jokeri 0 -pikaraitiotielle välttämätön investointi. Jokeri 0 -pikaraitiotie olisi nykyisiä runkobussilinjoja 500 ja 510 mukaileva pikaraitiotie Itäväylältä Pasilan kautta Meilahteen ja Munkkiniemeen.

Keskustelua käydään myös väärin argumentein. Olisi esim. @HkiVihreat rehellistä myöntää, että tunnelin torppaaminen ei helpota Jokeri 0-pikaraitiotien toteuttamista. 4/7

— Elisa Gebhard (@ElisaGebhard) November 13, 2021

Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen on ei. Jokeri 0 -pikaraitiotie ei edellytä Sörnäistentunnelin rakentamista. Useimmat lukijat ja päätöksentekijät eivät ehkä kuitenkaan vielä usko lyhyttä vastausta, joten koostetaan myös pitkä ja perusteellinen vastaus. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi nykytilanteen, nykysuunnitelmat, nykysuunnitelmien vaikutusten arviot ja johtopäätökset.

Alkuun vielä pieni tarkennus siihen, että mistä päätetään: nyt oikeasti päätetään vasta, että rakennetaanko 50 miljoonalla eurolla tunnelin pohjoinen suuaukko. Muusta tunnelista päätös tehtäisiin myöhemmin. On siis täysin mahdollista, että demarien äänillä päätettäisiin nyt rakentaa 50 miljoonan euron betonirakenne, joka haudataan hiekkaan, ja jota ei koskaan myöhemmin päätettäisi jatkaa minnekään.

Nykytilanne

Tarkastelualueemme on Junatien ympäristö, missä risteäisi kaikki tässä blogissa mainitut liikenneyhteydet. Itse Junatie on 1+1-kaistainen silta, joka toimii Teollisuuskadun jatkeena ja johtaa Itäväylälle. Itäväylälle johtaa myös Sörnäisten rantatieltä 2+2 kaistaa siten, että Itäväylältä Sörnäisten rantatielle johtavat ajoradat risteävät tasossa Sörnäisten rantatieltä pohjoiseen johtavien ajoratojen kanssa. Alueen keskellä on ramppi Redin pysäköintilaitokseen siten, että pysäköintihallin ja Sörnästen rantatien välillä on ajoyhteys. Metro kulkee Junatien rinnalla omana siltanaan.

Sörnäistentunnelin kannalta merkittävin ajosuunta on Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välinen ajoyhteys. Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle on ns. Tilastokeskuksen ramppi, joka johtaa Redin metroaseman rupeesta Itäväylän ja Sörnäisten rantatien yhdistävälle rampille. Ajo Sörnäisten rantatielle Hermannin rantatielle on Itäväylän rampin kautta siten, että ajoyhteys kulkee Itäväylän alta. Näiden virallisten reittien lisäksi rantateiden välillä ajetaan myös Sörnäistenkadun ja Vanhan talvitien kautta siten, että Sörnäisten rantatieltä ajetaan Tynnyrintekijänkadulle.

Autoliikenteen määrät alueella jakautuvat seuravassa kuvassa esitetyllä tavalla. Autoliikenteen pääsuunnat ovat siis Itäväylän ja Sörnäisten Rantatien välillä ja Itäväylän ja Teollisuuskadun välillä. Jos luvut pyöristää rohkeasti lähimpään tasakymmeneen, päädymme karkeasti seuraavaan listaukseen:

• Itäväylän ja Sörnäisten rantatien välillä noin 30 tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa
• Itäväylän ja Teollisuuskadun välillä noin 20 tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa
• Rantateiden välillä noin 10 tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa

Nykysuunnitelmat

Junatien ympäristö on nykyisin kovin tympäännyttävää kaupunkitilaa. Alueen parantamiseksi kaupunki järjesti vuonna 2019 suunnittelukilpailun, jonka voitti kilpailuehdotus Crossroads. Kilpailuehdotuksessa alueen liikenneratkaisu muuttuisi seuraavin tavoin:

• Junatien silta purettaisiin ja Teollisuuskadun ja Itäväylän välinen auto- ja joukkoliikenne tuotaisiin maan tasolle
• Sörnäisten rantatien ja Itäväylän välille tehtäisiin oma 1+1 -kaistainen silta
• Tynnyrintekijänkatu katkaistaisiin ja Lautatarhankatu poistuisi pääosin kokonaan
• Itäväylän länsisuunnan ja Panimokadun välille avattaisiin ajoyhteys
• Tilastokeskuksen ramppi poistuisi

Suunnitelman lähtökohtana on myös Sörnäistentunneli, vaikka kilpailuehdotus ei esitä sitä välttämättömänä. Sörnäistentunneli on hanke, joka on kummitellut jo vuosikymmeniä alueen suunnitelmissa. Tunnelin toteutuksesta ei ole tähän mennessä tehty päätöksiä, mutta sitä on roikotettu mukana alueen liikenneyhteyksien suunnittelussa. Tunnelilla on hyvin monta riippakiveä, minkä takia en toivoisi sitä rakennettavan. Näitä ovat tunnelin ramppialueiden suuret estevaikutukset, tunnelin järkyttävän suuri hintalappu (180 miljoonaa euroa), tunnelin autoliikennettä lisäävä ja kestäviä kulkutapoja laskeva vaikutus sekä sen rakentamisen aikaiset hyvin suuret haitat kaikelle liikenteelle. Nämä havainnot eivät kuitenkaan ole tämän blogikirjoituksen pointti, joten en jatka niistä nyt enempää. Toistaiseksi on tärkeintä pitää mielessä, että Sörnäistentunneliin tulisi noin 17 tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa, eli nykyinen rantateiden välinen autoliikenne sekä jonkin verran uutta liikennettä ja liikennettä muilta kaduilta.

Sörnäisten tunnelista voisi kuitenkin nostaa yhden havainnon, joka on jäänyt puuttumaan julkisesta keskustelista: sitä ei ole suunniteltu vaarallisten aineiden kuljetuksille. Toisin sanoen vaikka tunneliin pyritään reitittämään kaikki alueen raskas liikenne, kaikkea raskasta liikennettä ei voisi viedä tunneliin. Alueen läpi kulkeva raskas liikenne tulee toki olemaan vähäistä: vain joitakin kymmeniä rekkoja päivässä Tukholmanlaivoilta. Tulevaisuudessa Eteläsataman ruotsinlaivat siirtyvät Katajanokalle ja Katajanokan tallinnanlaivat Länsisatamaan.

Jos tunnelia ei toteutettaisi, rantateiden välinen autoliikenne ohjautuisi tulevalle Vilhonvuorenkadun itäiselle jatkeelle ja Koksikadulle. Sörnäisten rantatieltä voisi ajaa edelleen Hermannin rantatielle Itäväylän kautta, mutta toiseen suuntaan nykyiset ajoyhteydet pääosin poistuisivat. Suunnitelmaehdotuksessa todetaan, että Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun autoliikennemäärä olisi noin 10 tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että tämä vastaa noin suurin piirtein Kasarmikadun liikennemäärää Kasarmitorin kohdalla – se on siis hyvin pieni. Pelkästään Kaivokadulla kulkee lähes tuplamäärä ajoneuvoja.

Entä vielä sen Jokeri 0 -pikaraitiotien suunnitelmat? Niitä ei erityisemmin ole, sillä raitiotietä on suunniteltu vain alustavasti. Toistaiseksi on enimmäkseen selvää, että raitiotielle varattaisiin omat kaistat Teollisuuskadulta ja Itäväylältä, jolloin esimerkiksi Redin kohdalla Itäväylää tulee kaventaa 2+2 -kaistaiseksi. Se, että miten raitiotie kulkee Redin ja Hämeentien sillan välisellä alueella, on toistaiseksi vielä täysin vapaasti suunniteltavissa – kunhan joku reitti on olemassa. Se on toki mainittava, että kilpailuehdotuksen Crossroads -raitiotielinjaus on puutteellinen, kun Teollisuuskadulta raitiotie johdatetaan Hermannin rantatielle. Jatkosuunnittelussa raitoitie oikaistaankin Itäväylälle.

Nykysuunnitelmien vaikutukset

Nykysuunnitelmien vaikutukset ovat arvioitu kohtalaisen laajalti, ja osana vaikutusten arviointia tehtiin myös autoliikenteen toimivuustarkastelut. Kaikkien tarkastelujen johtopäätöksenä esitetään seuraava väte: ”Lisäksi Junatien alueelle suunnitellut muutokset, kuten itä-länsisuuntainen pikaraitiotie (niin sanottu Jokeri 0) sekä jalankulkuympäristön parantaminen, osana Teollisuuskadun akselia edellyttävät tunnelin toteuttamisen, jotta katuverkon kapasiteetti säilyy riittävällä tasolla.” Väite on hyvin monitulkintainen, ja harmiksemmee sitä on tulkittu hieman ohuesti. Useimmat ovat tulkinneet väitteet tarkoittavan sitä, että raitiotietä ei voisi toteuttaa ilman tunnelia, jolloin tunnelia kannattamalla edistäisi joukkoliikennettä.

Edellinen tulkinta on täyttä pötypuhetta. Tunneli, joka tutkitusti vähentää joukkoliikenteellä tehtäviä matkoja, ei voi mitenkään olla joukkoliikenteelle hyödyksi. Tulkinta on siis tehtävä laajemmin seuraavasti: Jos autoliikenteen välityskyky halutaan säilyttää nykytasolla tai sitä tulisi nostaa, alueen suunnittelua ei voisi jatkaa nykyisen suunnitteluratkaisun pohjalta ilman tunnelia. Mielestäni on päivänselvää, että erityisemmin raitiotie tai jalankulkuympäristön parannus eivät liity asiaan mitenkään. Miksi? Palaa hetkeksi aikaisemmin esitettyyn asemapiirrokseen Crossroads-ehdotuksesta sekä sen autoliikennemääräkuvaan ilman Sörnäistentunnelia.

Huomaatko, että raitiotien linjaus Junatiellä ja autoliikenteen tunnelille vaihtoehtoinen ajoreitti Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun kautta eivät risteä? Raitiotiellä ja tunnelin vaihtoehtoisella ajoreitillä ei ole siis yhtään mitään tekemistä keskenään, jos suunnittelua jatkettaisiin täysin Crossorads-ehdotuksen pohjalta. Alla havainnollistava kuva, jossa mustalla tunnelia korvaava ajoreitti ja turkoosilla pikaraitiotien reitti. Redin edustalla tunnelia korvaava ajoreitti kulkee raitiotien ali.

Oikea tausta edellä mainittuun väitteeseen löytyykin oman firmani laatimista toimivuustarkasteluista. Toimivuustarkasteluisa on kokeiltu sovittaa vuodelle 2030 ennustettua autoliikenteen määrää erilaisille Junatien ratkaisuille, ja tutkia, että miten mallitarkasteluissa autoliikenne soljuu. Näissä mallitarkasteluissa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että mikäli Sörnäistentunnelia ei toteuteta, autoliikenne on Crossroads-ehdotuksen mukaisesti vilkkaampaa Koksikadulla ja Vilhonvuorenkadun jatkeella. Toimivuustarkasteluissa todettiin, että Hermannin rantatiellä Työpajankadun ja Leonkadun välillä autoliikenteen toimivuus heikentyisi erityisesti aamuruuhkassa. Toinen tunnistettu ongelmapaikka on Vilhonvuorenkadun ja Sörnäisten rantatien välinen risteys, jonka autoliikenteen välityskyky ei luultavasti riittäisi ennuistetulle liikennemäärälle. Toimivuustarkasteluissa todetaan, että Sörnäistentunneli olisi suositeltavaa toteuttaa – autoliikenteen näkökulmasta.

Näissä edellä mainituissa toimivuustarkasteluissa ei ole siis sanallakaan mainittu raitiotietä. On myös syytä todeta, että näissä liikenne-ennusteissa ei ole mukana ruuhkamaksuja. Toisin sanoen Sörnäistentunnelin vaikutusten arvioinnin yhteydessä ei ole tutkittu sitä, että tekisivätkö ruuhkamaksut koko tunnelin täysin tarpeettomaksi myös autoliikenteen sujuvuuden kannalta. On täysin mielipuolista, että autoliikenteen infraa suunnitellaan ilman, että siinä otetaan huomioon ruuhkamaksujen vaikutuksia.

Lisäys klo 14:50: Tunnelin vaikutusten arvioinnissa on tehty tunnelin kannattavuuden herkkyystarkastelu, jossa on arvioitu ruuhkamaksujen vaikutusta kannattavuuteen. Tunnelin hyöty-/kustannussuhde laskisi ruuhkahinnoittelulla 0,63 -> 0,36. Herkkyystarkasteluja ruuhkamaksusta ja alueen liikenneratkaisun toteutuksesta ilman tunnelia ei ole yhdistetty. Ei ole siis tutkittu sitä, että riittäisikö tunnelittoman vaihtoehdon katuverkon kapasiteetti, jos Helsingissä olisi ruuhkamaksut.

Joku voisi tässä kohtaa toki kauhistella sitä, että ”Lahdenväylän ja keskustan” välinen autoliikenne ohjattaisiin lähemmäs Kalasataman asuinaluetta. Korostan, että tämä liikennemäärä vastaa Kasarmikadun liikennemäärää, eli on verrattain pieni. Rantateiden välisen liikenteen ohjaus Koksikadulle ei tekisi Kalasatamasta sen epämiellyttävämpää kuin Kasarmikadun ympäristön. On hyvä kysymys, että miksi Kasarmikadun kokoiselle autoliikennemäärälle pitäisi rakentaa satojen miljoonien eurojen arvoinen tietunneli.

Johtopäätökset tunnelin ja Jokeri 0 -pikaraitiotien liitoksesta

Edellä mainituista lähteistä voimme tehdä seuraavan johtopäätöksen: Tunnelin toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen merkitys on vain ja ainoastaan autoliikenteen välityskyvyssä. Jos me rakennamme Sörnäistentunnelin, autoliikenteelle on enemmän tilaa, jolloin sitä on myös enemmän. Jos me emme rakenna Sörnäistentunnelia, autoliikenteen välityskyky on pienempi, jolloin autoliikenne joko ruuhkautuu paikallisesti tai sen määrä laskee vastaavasti. Helsingin kaupungin tavoitteena on jälkimmäinen, jolloin kaupungin omat tavoitteet määräävät, että tunnelia ei tulisi tehdä. Raitiotien suunnitteluun tai toteutukseen tällä ei ole mitään tekemistä, jos suunnittelua jatketaan nykysuunnitelmien pohjalta.

On toki totta, että jos tunnelia ei tehtäisi, Junatien alueen suunniteluratkaisua voisi olla syytä muuttaa. Voi olla, että parempi ajoyhteys rantateiden välille kulkisi esimerkiksi Tynnyrintekijänkadun kautta. Jos sellaiseen suunnitteluratkaisuun päädyttäisiin, on toki totta, että raitiotiestä voisi tulla kalliimpi tai hitaampi. Kalliimpi raitiotie voisi olla siten, että raitotie päätettäisiin metron tavoin nostaa sillalle. Hitaampi raitiotie voisi olla siten, että se risteäisi tasossa rantateiden välisen autoliikenteen kanssa. Tällöin raitiotien liikennevaloetuudet voisivat olla heikommat.

Edellä mainituista tekijöistä on kuitenkin syytä tunnistaa, että niiden kohdalla puhutaan vain miljoonien (ei kymmenien tai satojen miljoonien!) lisäkustannuksista tai 0-1 min viiveestä raitiotielle. Kummassakaan tapauksessa raitiotien toteutuksesta ei tule merkittävästi hankalampaa tai mitään muutakaan sellaista, joka voisi estää raitiotien toteutuksen. Toistan: tunnelilla ei ole käytännössä mitään merkitystä Jokeri 0-pikaraitiotien toteutukselle.

Toiveeni päätöksentekoon

Pyydän, että tämän blogikirjoituksen jälkeen julkisuudessa ei enää esitettäisi väitteitä, että Jokeri 0 -pikaraitiotie edellyttäisi Sörnäistentunnelin toteutusta. Vain ja ainoastaan halutulla autoliikenteen määrällä voi perustella koko tunnelia. Jos kaupunkiin haluu tehdä lisää tilaa autoliikenteelle 180 miljoonalla eurolla, tunneli on siihen oiva ratkaisu. Jos sen sijaan kaupungin liikennejärjestelmän siirtymää kohti kestäviä kulkutapoja haluisi tukea, tunneli on harha-investointi. Se heikentää kestävien kulkutapojen edistämisen edellytyksiä ja vie niiltä rahat. Suunnittelen raitioteiden liikennöintiä työkseni, ja minua surettaisi aivan valtavasti, jos tunneli päätettäisiin toteuttaa raitiotie sen keppihevosena.